Toinen vuosi Pariisissa on nyt käynnissä, tulevaisuudesta ei vielä mitään tietoa. Sinne mennään, mikä parhaalta tuntuu siis. Toistaiseksi elämä Pariisissa on ollut niin viehättävää, että Suomeen mentäessä tulee aina hankittua Finskiltä meno-paluu. Elämää rikastuttamassa täällä päässä oma chéri sekä muutama läheinen ystävä.
Innostun elämän pienistä iloista, hullaannun kaikesta kauniista ja hämmennyn ranskan pettämättömästä systeemistä. Vaikka en erityisen puheliasta sorttia olekaan, toisinaan tunnen ylitsevuotavaa tarvetta ihmetellä ja paasata äänen. Tapanani on myös ikävä kyllä jankata, joten chérin kärsivällisyyttä säästääkseni, koitan löytää muitakin kanavia ajatusten purkuun... Tulee (toivottavasti) kätevästi samalla sitten kuulumiset kerrottua ja päiväkirjaa pidettyä.:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti