Eilen se iski. Koti-ikävä. Kuuntelin kokkaillessa SMG:tä ja jossain vaiheessa huomasin lauleskelun muuttuvan herkistymiseksi. Järjettömällä stressillä ja loputtomalla kiireellä saattaa olla asian kanssa paljonkin tekemistä, mutta kai siellä taustalla oikea kaipuukin piileskeli.
Oikeastaan tunnen kyllä olevani juuri nyt kotona ja aina ulko-oven avatessa tai kotikulmilla kävellessä tulee poikkeuksetta sellainen mukavan lämmin, kotoinen olo. Ja ihan oikeasti en tällä hetkellä todellakaan haluasi muuttaa takaisin Suomeen. Kyse on siis ehkä enemmän mielikuvista ja ikävä liittyy tiettyihin yksittäisiin asioihin, tilanteisiin ja perinteisiin. Ja tietysti koti-Suomessa oleviin rakkaisiin ihmisiin.
Tarkemmin asiaa mietittyäni huomasinkin ikävöiväni perhettä, ystäviä, valkoisena hohtavaa lunta, Joulun viettoa läheisten kesken, tunnelmallisia iltoja takan loisteessa, pitkään saunomista ja kotimaista ruokaa. Melko kliseisellä linjalla mennään siis. (Ja totuuden nimissä lista asioista joita En kaipaa olisi varmasti monin verroin pidempi, mutta näin Joulun alla on mukavampi keskittyä iloisiin asioihin.:))
hah, itsehillintä olematon. Otin laatikon esille eilen illalla ja jäljellä on alle puolet kuvan tuotteista. Ja vahvasti epäilen, että loota menee paikalleen sisuksissaan pelkät jenkit.:$
7 kommenttia:
oi vitsi, miten himoitsen etenkin tuota salmiakkisuklaata!! äiti lähetti tänne kirjekuoressa yhden sellaisen ja sai aikaan melkein tappelun, kumpi meistä saa syödä enemmän.. M kun normaalista poiketen tykkää myös salmiakista :)
Oi mitä aarteita! Itselläkin alkaa tehdä mieli, vaikka juuri tulin cittarin karkkiosastolta :D
Juanita: Salmiakkisuklaa tarjoaa kyllä mukavaa vaihtelua suklaiden saralla. Meillä tuo toinen ei yhtään tykkää "mustista karkeista", joten edes ne säästyvät aina itselle.:)
Patentti: Heh, nyt minulla alkoi puolestaan tehdä mieli cittarin irtokarkkeja...:) (täällä irtikset ovat vähintään 5*kalliimpia ja tarjontakin todella huono)
Joulun alla mieli on aina jotenki kaihoisa, jos tuo edes on oikea sana. Ja varmasti kun on kukana sukulaisista niin tunne on moninkertainen. Onneksi matkaan ei ole enään pitkä aika ja saat sitten herkkuvarastoihinkin täytettä.
Suvi: Ihan totta. Ja kaihoisa on juurikin oikea sana kuvaamaan oloa. Mieleen tulee pieniä välähdyksiä lapsuudesta ja lähimenneisyydestä, kaikista mukavista hetkistä läheisten kanssa.
Ja tosiaan, tuo kolmisen viikkoa taitaa mennä jopa liian nopeasti...
Loistava varasto! Itse ostin lähtiessäni lentokentältä kolme Fazerin suklaalevyä (kahden hinnalla) ja TaxFree-kokoisen jättipussin Pandan täytelakuja, mutta eivätpä pitkään kestäneet...
Sympatiapisteitä heikosta itsehillinnästä siis täältäkin :)
Karkumatka: Ostan aina hävettävän paljon tuttuja herkkuja Suomessa käydessäni...Ensin ruokakaupasta niin paljon kuin laukun kilot antavat myöden ja sitten vielä pari kassillista kentän stokkalta. Vähemmälläkin varmaan selviäisi, mutta eipähän ainakaan lopu heti kesken. Ei edes olemattomalla itsehillinnällä. :)
Lähetä kommentti