torstai 13. marraskuuta 2008

Turistin Milano

Niin kuin jo aiemmin tuli sanottua, kaupunkina Milano oli verraten pieni, mutta kuitenkin paljon viihtyisämpi kuin kuvittelin. Keskustassa sijaitseva goottilainen katedraali, Duomo, oli todella kaunis, sitä olisi voinut katsella vaikka kuinka pitkään. Yksityiskohtien määrä on kerrassaan huikea ja muutenkin suuri vaaleasävyinen kirkko näyttää vaikuttavalta sekä sinistä taivasta että yön pimeyttä vasten.




Samaiselta aukiolta (Piazza del Duomo) löytyy myös monista kuvista löytyvä lasikattoinen kauppakeskus Galleria Vittorio Emanuele II. Paikalta lähtee myös ostoskatuja useampaan suuntaan, hintaluokat vaihtelevat reilusti, kävellen löytänee helposti suosikkinsa. Suhteellisen edullisia ostoskatuja ovat Via Dante (kävelykatu), Corso Buenos Aires ja Via Torino. Kalliimmat merkkiliiikkeet puolestaan sijaitsevat Via Monte Napoleonilla. Itsellä shoppailu jäi todella vähille, johtuen lähinnä siitä ettei Pariisista löytymättömiä liikkeitä tai tuotteita juuri näköpiiriin osunut. Suomen tarjontaan verrattuna asia on luonnollisesti toinen.



Kaunista arkkitehtuuria ja yllättäviä rakennuksia löytyy toki aukion ulkopuoleltakin, mutta ei kuitenkaan kovin kaukaa. Jos tykkää kävellä ympäriinsä niin keskusaukiolta voi vaikka suunnata läheiselle museona toimivalle 1300-luvulta peräisin olevalle linnoitukselle, Castello Sforzescolle, jonka jälkeen alkaakin mukava, suurehko puisto. Kävelimme sillä suunnalla ainoastaan illan hämärissä ja yön pimeydessä, joten kuvista ei ikävä kyllä saa mitään tolkkua.

Milanon julkinen liikenne vaikutti kaupungin kokoon nähden melko kattavalta, metro oli todella selkeä ja oranssit raitiovaunut liikkuivat kaduilla tiheään tahtiin. Hyppäsinkin huvikseni yhteen vaunuun parin pysäkin pituiselle kokeilupyrähdykselle, kun Pariisissa ei moista menopeliä oikein tapaa. :) En tiedä taksien kilomeritaksoja, mutta suhteellisen edulliselta sekin kyyti ainakin Suomen hintoihin verrattuna vaikutti.









Ystävämme asusti suuressa arviolta 60 neliön "yksiössä" Milanon ulkopuolella sijaitsevassa kylässä. En tiedä, millaisia Italian asunnot yleensä ovat, mutta kyseinen yksilö hurmasi ainakin minut. Valkoiset kalkkiseinät, tumma puu ja avara tila näyttävät niin hyvältä yhdessä. Kämppä oli lisäksi talon ylimmässä kerroksessa ja asunnossa oli neljä suurta kattoikkunaa. Jopa suihkun yläpuolella oli yksi kattoikkuna! Oli kyllä aika veikeä olo peseytyä siinä auringon paisteessa kirkkaan sinisen taivaan alla. :)


Kaupunki oli muutenkin viihtyisän oloinen ja luonnollisesti mukavan erilainen Milanoon verrattuna. Kauniiden talojen värit vaihtelivat tiheään, mutta kokonaiskuva säilyi kuitenkin yhtenäisenä. Keskustan pienet liikkeet, kahvilat ja jäätelöpuodit houkuttelivat sympaattisuudellaan sisälleen ja aamun torilla kävi vilkas kuhina paikallisten tehdessä ruoka- ja vaateostoksia. Tuonne voisi hyvin suunnata toisenkin kerran...






2 kommenttia:

Signorina M kirjoitti...

Moi! Eksyin sattumalta sinun blogiisi, ja uteliaisuuttani luin Milano juttuasi. Milano kun on minun tuleva kotikaupunkini.. ;)

Saisikohan udella, missä ystäväsi asuu? Mikä siis on tuon pienen kylän nimi? Menittekö sinne junalla? Milanon outskirt on vielä minulle tuntematonta aluetta.. tuo paikka näytää aivan ihanalta! Ja kun tulevaisuudesta ei ikinä tiedä, voisi vaikka alkaa tehdä tutkimusretkiä..

Joviale kirjoitti...

Pippuri: Pahoittelen, että en ole vastannut aiemmin. En näe mistään uusia kommentteja eikä vanhoja postauksia tule kovin usein katsottua.

Ystäväni asuu kylässä nimeltä Lodi. Meillä oli auto käytössä, mutta kahdesti matkasimme sieltä myös junalla Milanoon. Mielestäni paikka oli viihtyisä, vaikka eihän siellä mitään varsinaista tehtävää/nähtävää ole.

Milano on varmasti mukava paikka asutella, ainakin ystäväni on viihtynyt hyvin.:) Lähiseutua kannattaa toki myös tutkia, itse voin suositella ainakin vierailua Como-järven ympäristössä! :)