tiistai 4. marraskuuta 2008

The Talvitakki

Eilinen aamupäivä hujahti kaupoilla talvitakkia metsästäen. Lisäksi haussa oli isänpäiväkortti ja yksi synttärikortti. Etukäteen tiesin tarkalleen, sekä millaisen takin että millaiset kortit haluan ja tarvitsen. Vaatekauppojen tarjonnasta ei etukäteen ollut tietoa, mutta sen sijaan tiesin tarkalleen sen yhden ainoan liikkeen, joka myy juuri haluamiani kortteja. Ajattelin hoitaa helpoimman ensin ja Täydellisten korttien kuvat mielessäni matkasin metroilla lähemmäs 40 minuuttia. Vain huomatakseni perillä, että the korttikauppa oli sulkenut ovensa lopullisesti. Järkytyksestä toivuttuani muistin, että lähistöllä on toinenkin ihan kivoja kortteja myyvä liike. 5 metriä ennen ovelle pääsyä kuitenkin muistin myös, että liike on suljettu aina maanantaisin.

Ihan putkeen ei reissu siis alkanut. Onneksi aurinko paistoi lämpimästi kirkkaalta taivaalta, joten sinänsä ylimääräinen reippailu pienemmillä ja suuremmilla ostoskaduilla ei haitannut. (matkan varrella leipomosta napattu uunituore suklaacroissant saattoi myös osaltaan nostattaa mielialaa...)







Koska mielekkäitä korttikauppoja ei ollut enempää tiedossa, päätin siirtää kaiken energian takkijahtiin. Haussa oli violetti vartalonmyötäinen villakangastakki vyötärövyöllä, pystykauluksilla ja kaksirivinapituksella. Violetteja takkeja oli kyllä yllättävän hyvin tarjolla, mutta yleensä muut kriteerit eivät sitten täyttyneetkään. Hetken jo harkitsin kompromissia, kunnes SE osui silmiini. Täydellinen violetti väri, pystyyn napitettava kaulus, vyötärövyö ja jopa se kaksirivinapitus.

En malttanut edes etsiä kunnon peiliä saati sovituskoppiin jonotella, vaan jännittyneenä kiskaisin takin päälleni välittömästi. Yleensä kaikki takit ovat harteista auttamatta aivan liian suuria tai muuten vain eivät tähän kroppaan istu, joten peruspessimistinä odotukset eivät olleet turhan korkealla. Kerrankin peilistä näkyi positiivinen yllätys, takki istui paremmin kuin yksikään talvitakkini ikinä. Kaiken huipuksi chéri halusi välttämättä kustantaa takin esijoululahjana, joten Milanon budjettiakaan ei tarvitse takki-täydellisyyden vuoksi pienentää.:)

Kovin yhteistyökykyinen tuo takki ei kuitenkaan kameran kanssa ollut, mutta ehkä noista jonkun käsityksen saa. Todellinen väri on jossain eri kuvien välimaastossa. Mukana tuli takin kankaasta tehty vyö, mutta todennäköisesti vielä enemmän takkia tulee käytettyä omien vöiden kanssa. Ainakin musta kiiltonahkavyö sopii mielestäni takin kanssa hyvin yksiin.






5 kommenttia:

Suvi kirjoitti...

Voi eiiii! Tai siis hienoa että löysit takin. Sehän on just sellanen kun halusit. Tosi kivan näköinen. Tuo siis kelpaisi myös mulle.

Joviale kirjoitti...

Suvi: Kiitos.:) Olin kyllä positiivisesti yllättynyt tarjonnasta, kokeilun arvoisia takkeja löytyi lyhyellä kierroksella varmaan lähemmäs 10. Yleensä kun olen takkia etsinyt, asia on ollut juurikin päinvastoin. Hyvä näin.:)

Pupuce kirjoitti...

Hienoa! Mistäpä tuo helmi löytyi?

juanita kirjoitti...

kävipä tuuri, että löysit noin helposti unelmiesi takin!! täydellisen talvitakin metsästys alkaa olla akuuttia täälläkin, mutta yleensä itselleni käy juuri päinvastoin, jos lähden jotakin tiettyä etsimään, ja päädyn sitten lopulta epätoivoissani johonkin ankeaan versioon.. ;)

Joviale kirjoitti...

Pupuce: Suoraan sanottuna en kyllä yhtään tiedä mistä.:) Kyse ei siis ollut mistään ketjusta, eikä pikkukauppojen nimiä tule yleensä katsottua. Pitäisi varmaan, niin voisi tehdä suosituksia muillekin...Parannan tapani.

Juanita: Oli kyllä onni myötä. Yleensä minulle käy juurikin kuvailemallasi tavalla, varsinkin jos kiireessä koittaa jotain tarpeellista löytää...Kerran näinkin. Onnea takkijahtiin.:)