Eilen vietettiin todella hyvän ystäväni syntymäpäiviä. Itsellä on täällä kaksi oikeasti läheistä tyttöstä ystävinä, joiden kanssa ei voi olla kuin hauskaa. Bileet järjestettiin ranskalaisen ystävämme luona, joka asustaa yksin luvattoman suurta kattohuoneistoa Montparnassella. Hurmaava keittiö, kahden kerroksen korkuinen olohuone, ja kattoikkunasta tuikkiva syystaivas…Ei hullumpi paikka kemujen järjestämiseen.:)
Paikalla oli Ranskan lisäksi edustettuna Italia, Itävalta, Saksa, Belgia, Latvia, Puola ja tietysti Suomi. Tällaisessa porukassa ei mielekäs ja kiinnostava jutun aihe lopu varmasti koskaan. Mielenkiintoisten tarinoiden lisäksi monikulttuurisuus näkyi tarjoilussa; italialaiset esimerkiksi toivat mukanaan taivaallisen hyvää tiramisua. Täytyy sanoa, että ei vedä hyväkään ravintola-annos vertoja heidän tekeleelleen. Nam.
Hauskanpidosta hurmaantuneena (ja ehkä ihan pikkuriikkisen maailman parhaasta boolista, hunajaviinistä ja samppanjasta humaltuneena) en kirjoittanut busseja paperille ylös lähtiessäni kotia kohti. "Kyllähän sitä yhden numeron ja pysäkin sijainnin muistaa." Kuten olettaa saattaa, eihän niitä suuntia ja numeroita muista pirukaan puolentunnin jälkeen…yllättäen alkaa kaikki numerot ja katujen nimet näyttämään tutulta.
Onneksi huomasin yhden tyttösen olevan samassa tilanteessa ja lopulta selvis, että suuntakin oli sama. Châtlella kun ei ole suositeltavaa hengailla yksin eksyneen näköisenä naisena aamuyöstä...Ensiksi harkitsimme pyöräilyä, mutta päädyimme kuitenkin metsästämään oikeaa bussia. (ainakin yksi fiksu päätös tuli siis tehtyä) Châtelen kulmilla tulikin sitten seilattua ainakin tunnin verran, kunnes vihdoin pääsin oikeaan bussiin…ja ihan lopulta myös oikeaan suuntaan. Huokaus. No, toivotaan että edes opin tästä jotain.:)
Kuvaa viikonlopusta heti kun kamerani palautuu kotiin, toivottavasti vielä tänään.
3 kommenttia:
Tässä kolmannen kerran kirjotan samaa juttua tänne, kun netti alkoi pätkimään. Eli, ystäväsi kattohuoneisto kuulostaa aivan mahtavalta. Sellaisen voisin ottaa myös itselleni. Ja hyvä että pääsit turvallisesti kotiin.
Ihanalta kuulostavat juhlat! Onneksi kotimatka oli turvallinen :).
Suvi: Jep, ihan mieluusti voisin itsekin siellä asustella.:) Tällä budjetilla jää kyllä haaveeksi.
Ninnu: :) Onneksi löysin toisen yksinäisen, kaikenlaista kulkijaa nuo suuret asemat ympäristöineen nimittäin vetävät puoleensa.
Lähetä kommentti