Not the best photographer

No niin, vihdoinkin sain kamerani kotiin asti. Ikävä kyllä kaikissa kuvissa on iloisia naamoja joka puolella, joten en nyt niitä tänne oikein viitsikään laittaa. Hyvä, että hauskapito kuitenkin välittyi kuviin asti, ja mieluummin sitä ystäviään katselee, kuin juhlia ilman juhlijoita. Ehkä lienee kaikille parempi, että kuvat saksalais-cowboysta ja hennoista ranskalaismiehistä (ei onneksi omastani:)) joraamassa sydämensä kyllyydestä vaaaaanhojen hittien tahdissa pysyvät vain lähipiirin mielessä...

Päällä oli muiden juhlijoiden tavoin mustaa. Totuuden nimissä yksi tytöistä oli kyllä yhdistänyt kevyesti tummanruskeaa muuten kokomustaan asuunsa, mutta You get my point. Vyö näyttäisi epäilemättä paremmalta vyötäröllä, mutta koska helma oli jo lyhyt en halunnut alkaa joka mutkaakin korostamaan. Pötkyläksi pukeutuneena voi myös surutta nauttia kaikesta tarjoilusta ilman epämukavaa tunnetta turpoamiesta.:) Salama hieman innostui tuosta vyöstä, oikeasti se on vain himmeästi hohtava ja luonnonvalkoinen.

*****

Sunnuntaina raahauduttiin ulkoilemaan loputtomasta väsymyksestä huolimatta. Onneksi, sillä tänään on vähän sadetta ja tuulta ilmassa, joten näkymät eivät ole enää yhtä hurmaavat. Ensi syksyä odotellessa.

Täytyy varmaan tänään viedä chéri ulos syömään tai keksiä jotain muuta mukavaa. Toinen odotteli minua la-su yönä toista tuntia viimassa ja vilussa bussipysäkillä, koska tietää, että en tykkää kävellä yöllä yksistäni...Niin, ja koska tein hienoisia virhearvioita saapumisajastani...hmm...melko lukuisia sellaisia.:$