Pian kuitenkin havahduin. Kyseessä ei ole kehotus askeettisuuteen tai se, että kuvittelisi olevansa kulutushysteriassa tarpeetonta tavaraa kahmivien yläpuolella. Hyvinvointivaltiossa 2000-luvulla elämään mielestäni ilman oman tunnon tuskia saa kuulua myös turhanpäiväisempi shoppailu, mikäli se itseä ilahduttaa. 2 euroa halvempien trikoiden perässä jouksemisesta en itse saa mitään tyydytystä, joten sellaiset hulluttelut jätänkin ihan suosiolla muille. Samoin kerskamainen kertakäyttökulutus on aina saanut ohimoni sykkimään ainoastaan ärtymyksestä.
Vaikka ei eläisikään kaikkein jaloimpien ohjenuorien mukaan, ei se silti sulje pois mahdollisuutta pieniin hyviin tekoihin ja harkittuihin valintoihin. Itse muun muassa hankin mahdollisuuksien mukaan tavaroita ja vaatteita kirpputoreilta ja kierrätän myös omat tarpeettomiksi jääneet hankintani aina eteenpäin. Paljon enemmänkin voisi varmasti tehdä, mutta uskoakseni suunta on nyt kuitenkin oikea. Kauhulla muistelen niitä päiviä, kun teini-iässä shoppailemaan lähdettäessä oli yksinkertaisesti aina pakko ostaa jotain. Kymmenessä vuodessa ilmeisesti jonkin verran tullut järkeä ja vastuuta lisää, toivottavasti seuraavan 10 vuoden kuluttua voin taas sanoa samaa.:)
Vasta edeskin lupaan siis harkita jokaista ostosta ja myös aidosti nauttia jokaisesta, joka harkinnan jälkeen mukaani päätyy.:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti