Banaani-suklaa(kuiva)kakku
2 munaa
1,5 dl sokeria
vajaa 100g voita
0,75 dl maitoa
reilu 2 dl vehnäjauhoja (itse laitoin osan vehnäjauhoja osan briocheen tarkoitettuja jauhoja)
2 tl leivinjauhetta
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
rivi tummaa suklaata rouhittuna
2 pientä banaania
Kuorrute:
1 rkl kuumaa kahvia
2 rkl voita
1 dl tomusokeria
1-2 rkl tummaa kaakaojauhetta
pala tai kaksi tummaa suklaata
(1 tl vaniljasokeria)
koristeleluun esim. kookoshiutaleita
Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sulata rasva. Sekoita maito jäähtyneeseen rasvaan. Jäähdytä ja lisää muna-sokeri -vaahtoon. Viipaloi banaanit o,5-1cm kokoisiksi viipaleiksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan varovasti sekoittaen ("nostellen"). Mikäli et käytä silikonivuokaa, voitele ja korppujauhota vuoka. Kaada taikinaa vuokaan niin että pohja peittyy ja laita banaanisiivuja taikinan pinnalle. Kaada taikinaa banaanien päälle ja taas banaanisiivuja taikinan päälle. Toista. Viimeiseksi pinnalle tulee taikina. Paista kakkua 175 asteessa noin 45 minuuttia. Ota kakku vuoasta ja anna jäähtyä.
Kuorrute: Sulata rasva kattilassa ja lisää siihen kahvi (olen joskus lisännyt pelkkää vettäkin). Sekoita. Lisää kaakaojauhe, tomusokeri ja vaniljasokeri, sekoita tasaiseksi. Sulata suklaa seokseen ja sekoita. Kaada kuorrute kakun päälle ja koristele esim. kookoshiutaleilla. Säilytä jääkaapissa.
Kuten ylemmästä kuvasta näkyy, olen tällä ohjeella tehnyt kakun keskikokoiseen pitkämäiseen silikonivuokaan. Mielestäni kakku on parhaimmillaan sekä vielä hieman lämpöisenä vaniljajäätelön kanssa että päivän jääkaapissa oltuaan, jolloin se on ”kuivakakkumaisempi”. :)
***************
En ole vieläkään saanut hankittua sitä lämpömittaria kotiimme, mikä kostautui taas tänään. Ulkona näytti täsmälleen yhtä hyytävän kylmältä, kuin kahtena edellisenä hyytävän kylmänä päivänä. Pukeuduin siis lämpimästi villahuiviin, neulesukkiksiin ja nahkatakkiin kuvan mukaisesti. (nyt en meinaa päälleni muuta laittaakaan kuin tuon uuden hamosen, huomenna pakotan itseni pukeutumaan johonkin muuhun) Lämmin totuus iski kuitenkin nopeasti kasvoille, ilmeisesti asteita oli yli 20 ja sain taas kanniskella ylimääräisiä vaatteita käsivarsilla pitkin päivää...Parempi kuitenkin näin päin, mielelläni nauttisin lämmöstä tämän syksyn aikana toistekin.:)
2 kommenttia:
Hih, ulkomaalaisen kohtalo on usein se että kun yrittää kikkailla ranskalla, paikalliset korjaavat... Minua oikaistiin usein kun sanoin "je me suis fait eu" (pitää olla je me suis fait avoir).
Mutta se joka nauraa viimeiseksi jne ; nyt korjailen vuorostani huonosti puhuvia ranskiksia.
=o)
:D Tuleekohan sitä päivää koskaan, että pystyn ranskan kielellä kikkailemaan...Englannilla täällä voi sen sijaan hauskuuttaa itseään vaikka loputtomiin.
On kyllä totta, että monet ranskalaiset eivät aina itsekään tiedä, mikä on oikein ja mikä ei. Useamman kerran olen saanut vastaukseksi vain epämääräistä mutinaa, kun olen kysynyt voidaanko joku asia ilmaista tietyllä tapaa vai ei.
Heh, olen taas paraskin puhumaan. Ajattelu tapahtuu jatkuvasti kolmella kielellä, mutta puhe ei taida ko.syystä tulla sujuvasti enää yhdelläkään. :o
Lähetä kommentti