Huh, mikä päivä. Jos haluat käyttää 15 minuuttia kassajonoon, jossa on lisäksesi kaksi ihmistä ja 5 tuotetta, tule Pariisiin. Ei nimittäin ole mitenkään tavatonta, että kassaneidit ja -rouvat (miksei herratkin:)) päättävät pitää välillä pienen tauon. Tai paremminkin välissä. Jokaisen asiakkaan välissä.
Vuodessa olen jo täysin tottunut siihen, että osa kassaneideistä ei reagoi asiakkaaseen millään tavalla, ennen kuin olet latonut viimeisenkin tuotteesi hihnalle. Tämä tarkoittaa sekä tervehtimisen että tuotteiden "lukemisen" viivästyttämistä. Eli kun edellinen asiakas on lähtenyt, henkilökunta saattaa hyvinkin tuijotella kaukaisuuteen, kunnes esimerkiksi yskimällä osoitat korisi olevan tyhjä. Tämä siis tuntuu olevan täysin normaalia, enkä jaksa siitä enää stressata. Tuskinpa heidän tuntipalkkansa päätä huimaa, joten mitäpä sitä suotta ainakaan urakoimaan. :)
Uudessa lähikaupassamme osa myyjistä on kuitenkin mennyt astetta pidemmälle. Esimerkiksi tänään jonotteluun meni kolminkertainen aika, koska kassarouva päätti muun muassa viilata kyntensä siinä edellisen asiakkaan ja minun välissäni. Ja kyllä, kaikki kymmenen. Huoh. Totta puhuen meni kyllä jo huvittavuuden puolelle. :)
Mutta nyt täytyy rientää tekemään viimeiset leipomukset. Meille on illalla tulossa muutama ystäväpariskunta lasilliselle ja tarkoituksena olisi tekaista vielä suklaa-banaanikakku ja vuohenjuustopiirakka hunajamarinoiduilla pinjansiemenillä. Nam. (toivottavasti:))
Niin ja tietysti ennen kaikkea päättää, mitä sitä päällensä laittaisi.:) Kiire.
à demain!
Vuodessa olen jo täysin tottunut siihen, että osa kassaneideistä ei reagoi asiakkaaseen millään tavalla, ennen kuin olet latonut viimeisenkin tuotteesi hihnalle. Tämä tarkoittaa sekä tervehtimisen että tuotteiden "lukemisen" viivästyttämistä. Eli kun edellinen asiakas on lähtenyt, henkilökunta saattaa hyvinkin tuijotella kaukaisuuteen, kunnes esimerkiksi yskimällä osoitat korisi olevan tyhjä. Tämä siis tuntuu olevan täysin normaalia, enkä jaksa siitä enää stressata. Tuskinpa heidän tuntipalkkansa päätä huimaa, joten mitäpä sitä suotta ainakaan urakoimaan. :)
Uudessa lähikaupassamme osa myyjistä on kuitenkin mennyt astetta pidemmälle. Esimerkiksi tänään jonotteluun meni kolminkertainen aika, koska kassarouva päätti muun muassa viilata kyntensä siinä edellisen asiakkaan ja minun välissäni. Ja kyllä, kaikki kymmenen. Huoh. Totta puhuen meni kyllä jo huvittavuuden puolelle. :)
Mutta nyt täytyy rientää tekemään viimeiset leipomukset. Meille on illalla tulossa muutama ystäväpariskunta lasilliselle ja tarkoituksena olisi tekaista vielä suklaa-banaanikakku ja vuohenjuustopiirakka hunajamarinoiduilla pinjansiemenillä. Nam. (toivottavasti:))
Niin ja tietysti ennen kaikkea päättää, mitä sitä päällensä laittaisi.:) Kiire.
à demain!
3 kommenttia:
Voi pyhä jysäys, asioidaanko me samassa Franprix'ssä ?! =D
Hassua en ole aiemmin huomannutkaan blogiasi, hauska tutustua.
*huiskuttaa ehkä melkein naapurista*
=)
Hei vaan maurelita! :)
Itse törmään näihin tapauksiin yleensä omassa Monoprix'ssä. Ilmeisesti kyseessä siis laajempikin ilmiö.:)
Olen vieraillut blogissasi jo pidemmän aikaa, olen vain hävettävän laiska kommentoimaan. Se muuttukoon nyt.
Meillä onneksi Monop' pelittää sentään... =)
Lähetä kommentti